MATKAN VARRELTA
1.11.–1.12.2013
Kulkijoita yössä ja pimeänkukkia
Näyttely: Aino Kaarina Pajarin ja Martti Kapasen kuvat keskustelevat keskenään Höyry-gallerian seinillä.
KORPILAHTI
Riikka Mahlamäki-Kaistinen
Höyry-gallerian oikeanpuoleisen seinän tummiin valokuviin on taltioitu yön kulkjoita. Vasemmalle ripustetuissa grafiikanvedoksissa sukelletaan pimeänkukkien maailmaan. Kuulostaa gootilta, sitä oikeastaan olematta.
Kuvat katsovat toisiaan silmiin ja ovat ikään kuin vuoropuhelussa keskenään. Näin siitäkin huolimatta, että taiteilijapariskunta Aino-Kaarina Pajari ja Martti”Kapa” Kapanen eivät pysyneet etukäteissuunnitelmassaan. Yhteisen teeman yhteisnäyttelystä toteutui vain jälkimmäinen.
– Päätimme ensin tehdä maisemakuvia, mutta tehtyäni maisemia koko viime kevään olin niitä kurkkuani myöten täynnä, Pajari naurahtaa.
Kokonaisten maisemien sijaan hän keskittyi nyt yksityiskotiin. Gallerian seinällä kukkivat unikot ja krysanteemit. Aiempien abstraktien töiden sijaan nyt katsotaan läheltä ja tarkasti.
Ei kuitenkaan realistisesti vaan melkeinpä naivistisella otteella. Kuvissa voi aistia pientä pop—taiteellista asennettakin.
– Tein kauan suurikokoisia ja moniosaisia carborundumvedoksia. Kuvia tehtiin osin tanssimallakin ja mukana oli kaikenlaisia happeningeja. Alkoi tuntua, että olisi mukava vain istua alas ja tehdä rauhassa yksi kuva.
Yhden sijaan tuli monta kuvaa ja syväpainon syrjäytti aikaa vievä puupiirros.
– Hiljaiset kaiverrussessiot imaisivat ajantajun ja maailman murheet, Pajari pohtii.
Höyry-gallerian näyttely kanttaa nimeä Matkan varrelta. Matka ei toimi elämän metaforana, sillä molempien esillä olevat työt on tehty tänä vuonna.
Pajarin kuvien pohjana on usein esimerkiksi kävelylenkillä silmään pistänyt kukka. Kapasen valokuvissa puolestaan taltioituvat esimerkiksi linja-automatka Lahdesta Jyväskylään ja auringon matka taivaan kaarella.
Kapanen on ottanut lähes kaikki näyttelyn valokuvat kännykkäkameralla.
– Tämä on mukavaa vastapainoa”oikealle” valokuvalle, mies toteaa.
– Hipstamatic-sovelluksella kuvaaminen on ihan oma maailmansa, sen avulla saa rikottua kuvan vielä huonommaksi.
Huonolla Kapanen viitannee kuvan tummennuksiin,säröjen lisäämiseen tai esimerkiksi valotuksen heikentämiseen. Siihen ylimääräiseen säröön, joka tuo kuviin kaamosta, joka ei vajoa synkkyyteen.
Pimeänkukka
Aino-Kaarina Pajari
